Kristiina
Tällä matkalla on erikoislaatuinen karma. Tämän päivän show’n hoiti juoppohullu mongolialainen hevosmies.
Kun saavuimme Tsambagaravin leiripaikalle joen töyräälle, samaan aikaa pölähtää paikalle umpikännissä oleva vanha ukko ratsain: räyhää ja huutaa kuin mielipuoli hevosen selästä, hyvä kun ei yli ajanut; vauhkoa touhua.
Mongolialainen henkilökuntamme tuumaa, ukko on viinasta sekaisin, jospa vaihdettaisiin leiripaikkaa. Äijäpä lähti ratsain perään. Autokuskit löivät jarrut pohjaan ja vaihtoivat taktiikkaa: ei muuta kuin neuvottelemaan. Känninen ukko pysyi hevosen selässä, mutta maankamaralla jalat pettivät. Monipolvisen neuvonpidon jälkeen ukolle lyötiin raha kouraan ja kirjaimellisesti hän lähti täyttä laukkaa viinakauppaa. Me lähdimme leirin pystytykseen normipaikkaan.
— Autokuskin toimenkuva on laaja tässä maassa.
Aamulla ukko ilmestyi pyytämään anteelksi. Iltapäivällä saapui sitten poliisi jeepillä etsimään sankaria. Tilille oli näemmä kertynyt muutakin saldoa kuin meille häiriköinti. Railakasta menoa.
Nyt jäämme odottamaan kuka on huomisen tähtiesiintyjä klo 18!
Kuvia Tsambagaravin maisemista.
Olemme nyt huoltovarikolla Ölgiissä: virtaa teknisiin härpäkkeisiin, ruokatäydennystä ja raikas peseytymismahdollisuus.
Matka jatkuu järvialueelle ja Tavanboghin luonnonpuistoon. Seuraavan kerran yhteyksien äärellä ensi lauantaina. Eipä ole tuota mobiiliverkkoakaan kuin Ölgiissä.
Voipi vaatimattomampikin sisätilamajoitus tuntua luxukselta tämän telttaillun jälkeen.
P.S. Minun bravuureja ei ole koskaan ollut telttapaikan valinta tai pystytys, eikä telttakaverinkaan. Meillä on kalliovuoret keskellä teltan lattiaa. Mutta teltta pysyi kasassa viime yön puhurissa.
Tsambagaravin sijainti kartalla.
Tämän Altain matkan blogijutut alkavat artikkelista Mongolia kutsuu.
